Hua Hin ja maailman paskin junamatka offered by Kasettimatkat

Huhhuijjaa!

Nyt alkaa kasetin nauha vihdoin loystya ja aletaan olla takas tassa elamassa. Mut eilisesta ei ole mitaan hyvaa sanottavaa..muuta kuin aamupala. Ennen eilista matkaseikkailua, voisi vahan kertoilla Kancahanaburista, joka oli kerrassaan mahtava paikka! Voin suositella joka ikiselle laiskiaiselle, joka ei jaksa lahtea Chiang Maihin asti. 

Kwaijoki Kancahanburissa

Nro. 1 

Hotellin terassilta

Hotelli varattiin ennen Bangkokista lahtoa booking.comista. Bangokista otettiin suhteellisen kallis minivan- kyyti ja ahtauduttiin samaan pikkubussiin 10 thaimaalaisen kanssa. Pari tuntia matkustettiin ja bussi jatti meidat Kancahanburin asemalle, josta otettiin mopotaksi hotellille. Hotelli, tai oikeastaan Guest house, oli ihana! Pienia kelluvia bungaloweja ja ihan perinteinen rivitalo taynna siisteja pienia huoneita puutarhan ymparoimana. Hintaa huoneelle jai 250 bth per naama yolta (eli noin 6e). Paikka oli nimeltaan Sam's House. Hintataso oli muutenkin suhteellisen edullinen verrattuna nyt esimerkiksi Hua Hiniin.

Matkan historiallinen osuus sijoittui seuraavalle paivalle, kun vuokrattiin pyorat ja lahdettiin Kwaijoelle katsomaan kuoleman rautatieta ja Deathly Railway Bridgea. Siltaa ja kuolemanrautatieta rakensivat liittoutuneiden sotavangit ja pakkotyolaiset, joita menehtyi rautatien rakentamisprosessin aikana yli 100 000. Silta oli todella vaikuttava naky ja paljon siella olikin populaa tollistelemassa. Kaveltiin sillan toiselle puolelle, johon oli rakennettu massiivinen temppeli kaikkine kultaisine elainfiguureineen.

Deathly Railway Bridge

Pikkanen Kappeli

Kohteisiin ja majatalon ymparistoon tutustuttiin siis polkupyorilla, jotka sai vuokrattua aivan majatalon vieresta. Paivavuokra oli halpa, n. euron paiva, ja pyorilla matkanteko ei helteessa tuntunut aivan niin tuskaiselta. 

Perjantaina vieteltiin Noffen synttareita. Ihan joka paiva ei voi kaverille tarjota tunnin jalkahierontaa synttarilahjaksi, mutta taalla pystyy! Noffe otti siis jalkahieronnan ja Maikki manikyyrin. Hoitojen paatteksi juotiin inkivaariteeta ja paijattiin koiria.

Nohve narjottaa varpaineen

Kolmoisleukamaikki hellittamassa Simoikavaa

Historiallistaytteisen pyoraretkipaivan ja hemmottelujen jalkeen meilla olikin illalla tosi kova jano! Pyorat takaisin parkkiin vuokraamon pihaan ja kohti markettia taydentamaan kaljavarastoja Noffen synttaripaivan kunniaksi. Terassilla nautiskeltiin ilta-auringosta hetki, jonka jalkeen suuntasimme syomaan ja menettamaan bucketneitsyytemme vahan niinkun puolivahingossa!

Pina Colada

Hei hei bucketneitsyys!

Seuraavan paivan juhlinnasta Noffe karsi hotlassa ja Maikki lahti tutkimaan lisaa historiaa. Kohteina olivat War Cemetery ja Thai-Burma Railway Museum. Niista en kerro enempia, kunhan vaan leveilen, etta muka ymmarsin jostain jotain. Ja ihan leveilemisen ilosta. Itku tosin meinasi hautausmaalla tulla, kun jokaisessa muistolaatassa oli omaisten kirjoittama jaahyvaislause.

Eilinen paiva olikin sitten yhta helvettia aamusta iltaan. Sanoin Noffelle ennen lahtoa, etta ei varmasti tulla selviamaan tasta paivasta ilman vastoinkaymisia, ja niinhan siina pitkalti kavi. Noffe avatkoon sanaisen arkkunsa:

Junamatka Ratchaburista (jonka piti kestaa 2h) kestikin 8h. Juna meni rikki (?) jossain vaiheessa kai., mut jokatapauksessa se seiso paikallaan 6h.Tuli seuraava juna, joka oli taynna. Jouduttiin 3. luokkaan matkustamaan. Junassa ei ollut vapaita istumapaikkoja, eika ilmastointia mut siella oli huutava lapsi, pari haisevaa koiraa ja ainakin tuhat thaimaalaista koko maallisen omaisuutensa kanssa. 

Vihdoin paastaan hotellin perkeleeseen, jonka luvattu nettiyhteys ei toimi, eika siella ole omia vessoja. 

Tultiin syomaan ja aattelin et: ei kiitos thaikkuruokaa tanaan, tilasin pizzaa. Siina suht nalkasena (oot syony viimeks 10h sitten) oottelet pizzaa hetkisen, jonka jalkeen tarjoilija tulee sanomaan: oho, uuni ei toimi, tilaisitko jotain muuta? joo. Ruokaa odotellessa lampsit vessaan, joka ei veda. mita viela? 

No onneks luultavasti muillakin on ollu kurjaa,koska nestista luettiin et oli kansainvalinen epaonnenpaiva. :) ja rahallisestikkaan ei otettu takkiin, kun junamatka makso sen 50 senttia.

Eli kasettia testattiin, ja kovasti!

Ratchaburi

Alkumatkalla tyytyvaisyys oli silmiinpistavaa

No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Mutta yksi asia opittiin: Ala matkusta junalla, ellet ole zen-aivo ja karsivallisyyden multi-ilmentyma. Nyt nautitaan Hua Hinin auringosta muutama paiva ja katsotaan, minne pain nena nayttaa torstaina!

- Noffe ja Maikki